Eripariset ja erinomaiset

Lanka: Debbie Bliss Donegal Luxury Tweed Aran, 1 kerä (tai 2, jos teet tupsun), ja Isager Silk Mohair, 1 kerä // Puikot: 5 mm

Rouhean, rennon tweedin ja höyhenenkepeän, hitusen ylellisen silkki-mohairin yhdistelmä on kutkutellut meikäläistä jo jonkin aikaa. Langat ovat aivan eripariset, epäsuhtaisetkin rinnakkain, mutta voi pyhä sylvi, millaisen liiton ne muodostavat yhdessä: karvainen, himmeästi helmeilevä silkki-mohair pehmentää villavan tweedin, tekee siitä salonkikelpoisen, sellaisen, joka kiehtonee myös siloisempien lankojen ystäviä. Vaikka rakastan tweedin rouheutta, ihan sitä konstailematonta itseään, halajan silkkisellä mohairilla höystettyä paitaa taikka takkia. Mutta sitä odotellessa passaa vähän pienempikin tekele.

Kuten pipo. Rikke-fanina valkkasin tämänkin pipon pinnaksi aina oikein -neuleen ja kaventelin päälaella kutakuinkin samaan tapaan. Lopputuleman koristin tupsulla, joka piristää pipoa ja karistaa turhantärkeyden teille muille. Suosittelen potenssiin tuhat: tällä pärjäsi kummasti myös eilisissä parinkymmenen asteen pakkasissa! Ja muuten, vaikka mallini on päineen pientä kokoa, myssy on ihan aikuista kokoa.

Tarvikkeet

- 50 g Debbie Bliss Donegal Luxury Tweed Arania (jos teet tupsun, tarvitset kaksi kerää!)

- 25 g Isager Silk Mohairia

- 5 mm:n pyörö- tai sukkapuikot

Tee näin

Luo 78 s (pipo neulotaan kaksinkertaisella langalla) ja neulo suljettuna neuleena aina oikein -neuletta (joka toinen kerros oikein, joka toinen nurin), kunnes pipon korkeus on noin 17 cm ja viimeinen neulomasi kerros on ollut nurja.

Aloita päälaen kavennukset: Neulo *11 o, 2 o yhteen*, toista *–* koko kerroksen ajan. Neulo seuraava kerros nurin ja jatka kavennuksia taas oikealla kerroksella: *10 o, 2 o yhteen*, toista *–* koko kerroksen ajan. Neulo seuraava kerros nurin ja jatka kavennuksia oikealla kerroksella: *9 o, 2 o yhteen*, toista *–* koko kerroksen ajan. Jatka kavennuksia tähän tapaan joka toinen kerros (8 o, 2 o yhteen... 7 o, 2 o yhteen... jne.), kunnes puikoillasi on 30 s. Neulo seuraava kerros nurin ja sitä seuraavalla oikealla kerroksella 2 o yhteen koko kerroksen ajan. katkaise lanka ja pujottele se jäljelle jääneiden silmukoiden läpi ja kiristä. Päättele huolella.

Tee tupsu ja kiinnitä se päälaelle.

Perustavanlaatuiset lapaset

Malli: Tavalliset turvalliset // Lanka: Katia Alpaca Andes, 2 kerää // Puikot: 4 mm

Kappas, kaksi kuukautta on kulunut kuin siivillä, mutta täälläpä sitä taas ollaan, sanojen ja kuvien äärellä. Huomaan kaipaavani kirjoittamista: tuntuu, kuin olisin kasvattanut sisälleni kallionmurikallisen lauseita, jotka koettavat päästä paperille. Sana silloin, toinen tällöin ei tunnu piisaavaan, pitää siis petrata ja kirjoittaa ensi vuonna useammin – tai jotakin suurempaa ja yhtenäistä. Kuvatakin, kunhan valo taas löytää luoksemme. Vaikka eipä sillä, se talvinen, kylmä valkeus on kaunista, jos sattuu ulos samaan aikaan sen kanssa.

Olen minä neulonutkin, mutta valmiiksi asti vain jotakin pientä: pipoja ja pantoja, tuubihuivin ja baktuksen. Keskeneräiset (aktiiviset sellaiset, en kehtaa listata niitä horrostavia) odottavat jotakin, lomapäivää ainakin: yksi Nurmilintu, Honey-villatakki, Tukuwool-paita esikoiselle, peitto pienimmälle, Normandy-paita... Ja nyt sormet halajavat Barn Sweaterin ja Siberia Anorakin pariin, kiitos Kerään tulleiden Isagerin Jensen-lankojen.

Tein tässä taannoin itselleni alpakkalapaset, koska löysin kotoa vain yhden tumpun. Sillä ei pitkälle pötkitä, eivätkä kämmekkäät enää piisaa. Nämä ovat maailman tavallisimmat, harmaat lapaset, sellaiset, jotka pitävät garderoobin kasassa, kunhan pysyvät tallessa... (Nimim. Kuvassa näkyvät hukkuivat ensimmäisellä käyttökerralla, toiset ovat toistaiseksi tallella – kolmatta päivää.) Kirjoitin ohjeenkin, joka löytyy Kerän blogista.